31 joulukuuta 2014

2014

Vuosi on kohta paketissa.  En tiedä voiko niin oikeastaan sanoa, koska itse miellän vuoden ympyränä, jota kierretään vastapäivään. Eikä vuodenvaihde ole edes kello kahdentoista kohdalla, vaan enemmänkin kello puoli yhdentoista tienoilla.


Kolmet hautajaiset, joista kahdet tulivat täydellisenä salamayllätyksenä, olivat kauheita ja pilasivat suuren osan vuotta, mutta hyviäkin asioita tapahtui.

Tänä vuonna aloitin uuden harrastuksen: öljyvärimaalauksen.

Lupasin osallistua ensi vuonna harrastelijataiteilijoiden taidenäyttelyyn. (iso LOL tähän väliin)

Aloin oikeasti kirjoittaa kandin työtäni.

Löysin uusia makuelämyksiä.


Sain myönteistä ja kannustavaa palautetta kirjoituksistani, mukaan lukien kunniamaininnan Portin kirjoituskilpailussa.

Luin 23 kirjaa ja sain toimia koelukijana, mikä oli hienoa. Olin myös ensimmäistä kertaa Atorox-äänestäjänä ja luin paljon kotimaisia novelleja.


Kaupungissa avattiin uusi intialainen ravintola.

Tapasin Curt "Curre" Lindströmin ja keskustelimme suomalaisesta tangosta. Ruotsiksi.

Sain uusia ystäviä menetettyjen tilalle, mm. kolmihenkisen armenialaisen perheen, jonka kanssa on itketty ja naurettu ja syöty hyvin. Erittäin hyvin.

Sain kylpyammeen. Tai Kössi sai. Se on aina siellä.


Kävin Sweconissa jonka teemana tänä vuonna oli Steampunk.

Maailman ehdottomasti hienoin 19-vuotias Goljat-kissani on vielä hengissä ja jopa suhteellisen virkeä.
Kössi ja Goljat
Ammuin isolla pyssyllä paperimaaliin. Osuin.

Juoksin hikihatussa hakemaan pieneltä tytöltä karanneen ilmapallon ja tunsin itseni sankariksi saadessani vilpittömän hymyn vastalahjaksi.

Söin paljon omenoita. Omia ja muiden. Yksi oli Ruotsin, joidenkin mielestä maailman isoimmasta, omenapuusta. Kaupungin yli satavuotias puu oli omenoita pullollaan.

Yksi Ruotsin parhaista kädenvääntäjistä opetti minulle kädestä pitäen tekniikkaansa.

Söin itseni pömppöön lanttulaatikosta (ehkä itsestäänselvyys Suomen puolella mutta ei näin ulkomailla.)
Sienikuva joka ei liity mitenkään mihinkään.
Vuoden muut parhaat:

Löydetty TV-sarja: Trailer Park Boys


Uudelleen löydetty TV- sarja: Buffy vampyyrintappaja


TV-sarja, jonka olen aiemmin jostain käsittämättömästä syystä missannut, mutta jonka katsoin läpi ja johon ihastuin: Battlestar Galactica


Luettu kirja: Ali Shaw: Tyttö joka muuttui lasiksi ja Erick Setiawan: Of Bees and Mist

Uudelleen luettu novelli: Ivan Turgenjev: Aaveita (Vampyyrit-antologia, Richard Dalby).
Tunsin huulillani kummallisen aistimuksen, kuin hienonhienon kirvelyn hellän ja herkän pistoksen jäljiltä...Verijuotikkaat ehkä pistävät sillä tavoin lempeällä ja unisella tuulella ollessaan.
Nähty elokuva: Edge of Tomorrow ja Only Lovers Left Alive.


Nähty vanhempi elokuva: Kadonneiden lasten kaupunki (La cité des enfants perdus)




11 joulukuuta 2014

Kunniamaininta

Kai nyt on lupa kertoa, että sain mukavan soiton viime viikolla. Tuntematon numero enteili mielessäni ensin jotain hyvin ikävää, mutta uutiset olivatkin oikein makoisia: minulle napsahti kunniamaininta Portin novellikilpailussa. Osallistuin kilpailuun ensimmäistä kertaa, joten olen kieltämättä iloisesti yllättynyt. Huomenna on palkintojenjakotilaisuus, johon en valitettavasti pääse, mutta juon lasilliset kuohuvaa, ja iloitsen siitä, että joku arvosti huolestuttavan pitkäksi venähtänyttä, historiaa ja scifiä iloisesti sekoittavaa tarinaani. Novelli julkaistaan jossain kohtaa ensi vuotta. Tällainen palaute auttaa jatkamaan kirjoittamista!


10 joulukuuta 2014

Kolibri

Ostin itselleni kaulakorun. Se on jäljennös kolibrin pääkallosta. Ihastuin. Kolibrin sydän lyö yli 1200 kertaa minuutissa ja siipiään se räpyttää 50-200 kertaa sekunnissa. Intensiivisiä liikkeitään ja hurjaa aineenvaihduntaansa se ohjaa pikkuaivoillaan, jotka mahtuvat tuohon piskuiseen kalloon. Ihmeellistä sanoisin. Elämä on toisaalta haurasta ja kuitenkin niin häkellyttävän sitkeää ja monimuotoista. Koru sopii jollain tavalla syksyn tunnelmiini.

Raven Ranch Studio

Tuhokoneita ja talonpoikia

Jakub Rozalski on taiteilija, jonka sivuille eksyin vasta joku aika sitten ja olin heti koukussa. Hän maalaa fanitaidetta esim. Noituri (Witcher)- romaanien ja pelin inspiroimana.











Art by Jakub Rozalski


03 joulukuuta 2014

We don't know shit about fungi.

Onneksi kuukausi vaihtui. Aika kuluu ja se on hyvä. Töitäkin on ollut enemmän. Olen vasta viime päivinä jaksanut taas tarttua kesken oleviin kirjoihin. Lukeminen on ihanaa. Se on kaikki. Olen myös katsellut Jää- käsikirjoitustani, josta sain palautetta viime kuussa. Poistin siitä pari sivua. Kun luin ne, tuntuivat ne toden totta turhilta juoneen katsoen. Ensi viikolla minulla on pari vapaapäivää. Ehkä yritän silloin taas karsia tekstiä. Ideoita on.

Eräs elokuva valaisi muuten synkeää marraskuutani: Only Lovers Left Alive. Piti mennä katsomaan jo keväällä, mutta ohi meni. Ei siinä hirveän paljon tapahtunut, joku voisi luonnehtia teosta hitaahkoksi, mutta minä sulin. Kun ei kuole koskaan, voi opetella uuden kielen silloin kun haluaa, eikä aika ole rajoitus. Ihmeteltävää löytyy aina. Vaikka sienet. Emme oikeasti tiedä niistä paskaakaan.

fastcocreate.com


Kaikkitietämättömät kertojat- blogista on mahdollista voittaa itselleen luettavaa, joten käykäähän osallistumassa!