09 kesäkuuta 2015

Ei näin.

Närkästyin tässä eräänä kauniina päivänä kuunnellessani radiota. Radiosta nyt hyvin harvoin tulee mitään kuunneltavaa, niin kuin televisiostakaan ei tule ikinä mitään katsottavaa. Töissä autossa tulee joskus selailtua kanavia, kun aivoja ei tarvitse muuhunkaan. NRJ-juontajat olivat mielestään keksineet tosi hauskan kilpailun, jota mainostivat. Siihen liittyi muoviputki ja torakka. Vaihdoin kanavaa siinä vaiheessa, kun leikin säännöt selvitettiin: torakka laitettaisiin putken sisään ja putken päät juontajien suihin. Sitten puhallettaisiin keuhkojen täydeltä ja heikompikeuhkoinen saisi torakan suuhunsa.

Ei oikein naurattanut. Mielestäni ei ole yhtään huvittavaa, että elämä (oli se kuinka pieni tahansa) valjastetaan täysin tarkoituksettomaan viihdekäyttöön. Kunnioituksen puute on silloin totaalinen.

Jotenkin tuossa taas kerran kiteytyi isolta osin se, mikä tässä maailmassa on vialla.
Teaching a child not to step on a caterpillar is as valuable to the child as it is to the caterpillar. -Bradley Miller

beanforest @ etsy.com

Öttiäisistä ja muodonmuutoksista puheen ollen kirjoituspöytäprojektini on etenemässä maalausvaiheeseen. Kirpparilta ostettu pöytä on nyt hiottu ja purkillinen mustaa maalia ostettu. Mielessä muhii sellainen idea, että mustan maalin päälle maalaisin punaisella otteen Kafkan Muodonmuutoksesta. Se toisi fiilistä tulevaan kirjoittajan luolaani. Kielestä en ole vielä varma. Saksaksi, englanniksi vai suomeksi?